Erilaisten työtehtävien kiihtyvästi kasaantuessa on tauko tämän blogin päivityksessä venähtänyt harmillisen pitkäksi. Itse työskentely on tässä välilläkin kyllä edennyt.

Edellisellä viikolla, kun merivesi oli useita päiviä todella matalalla, kuljin ruovikossa. Piirsin hentoja merkkejä hiekkaan. (Jaloissa minulla oli kahluusukat. Niistä ei jää paljon jälkiä.) Joku muukin oli kulkenut siellä. Facebookissa käydyssä keskustelussa siromuotoisen, teräväkyntisen tassun arveltiin kuuluneen todennäköisesti saukolle. Minkilläkin oli kannattajansa. Ensin ehdottamani kärppä on noihin jälkiin (pituus n. 2,5 – 3 cm) kuitenkin liian pienijalkainen.

Hetken aikaa oli myös leikittävä. Kannoin rannalle lapsuuteni leikkitalon. Sekä talo että rannan korret ja kivet näyttäytyivät toisenlaisessa mittakaavassa. Työhuoneen puolella on erilaisissa vaiheissa työn alla useampia matalan rannan innoittamia maalauksia.

Viikonlopun maalaan vielä ja tulevana maanantaina alan rakentaa työhuoneelleni näyttelyä työskentelyprosessissa tähän mennessä kertyneestä aineistosta. Tässä Sinisen kahlaajan kesä -näyttelyssä on mukana maalauksia, piirustuksia, valokuvia ja löytömateriaalia. Näyttely avautuu torstaina 15. elokuuta, on silloin mukana myös Oulun Taiteiden Yössä, ja jatkuu sunnuntaihin 18.8. saakka.

///

The Blue Wader Case #14: On the shallow beach

In the pictures:

When the water was shallow I draw traces to the sand.
Some one else had also been there – maybe an otter.

A little play for a moment: a play house from my childhood times on the beach.
A different scale for all. For the house and for the reeds and stones on the beach.

On my studio there are several paintings inspired by the shallow beach in progress.
Next Monday I’ll start to install the exhibition which shall be opened on Thu 15th Aug.